Sijoitetun lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kodin ja koulun kesken. Kasvatuskumppanuus toteutuu, kun kaikilla lapsen kanssa työskentelevillä on yhdessä muodostettu näkemys lapsen parhaasta. Yhteiset sopimukset sijoitetun lapsen kanssa toimimisesta ja luonteva arkisten kuulumisten vaihto lapsen kanssa toimivien aikuisten kesken antavat lapsen elämään vakautta ja turvallisuutta. Parhaimmillaan kasvatuskumppanuus vapauttaa opettajan ja muutkin toimijat yksin selviytymisen paineesta vastuun jakautuessa kullekin oman erityisosaamisensa käyttöön.

Sijoitettua lasta koskevat kaikki samat oppilas- ja opiskelijahuollon palvelut kuin muitakin oppilaita. Sijaisvanhempien on mahdollista yhdessä lapsen kanssa pyytää lapsen asioita käsiteltäväksi erikseen koottavassa monialaisessa ryhmässä osana yksilöllistä oppilashuoltoa. Monialaiseen ryhmään voidaan kutsua asiakkaan toiveen mukaan esimerkiksi koulukuraattori, koulupsykologi, terveydenhoitaja tai erityisopettaja.

Sijoitetulla lapsella on oikeus tarvitsemaansa tukeen, minkä laajuus ja sisältö määräytyvät hänen yksilöllisten tarpeidensa mukaan. Koulussa puhutaan kolmiportaisesta tuesta: 1) Yleinen tuki koskee kaikkia oppilaita ja se on tavanomaisimmillaan tilapäistä tukiopetusta. Oppilaiden edistymistä seurataan ja tukitoimia lisätään tarvittaessa. 2) Tehostetusta tuesta puhutaan, kun oppilaan tuentarve on jatkuvaa ja oppilas tarvitsee useita tuen muotoja. Näin varmistetaan oppilaan mahdollisuus saavuttaa yleiset oppimistavoitteet. 3) Erityisen tuen piirissä oleva oppilas voi puolestaan opiskella osa- tai kokoaikaisesti erityisluokanopettajan johdolla. Hän voi myös saada tarvitsemansa tuen omaan perusopetusryhmäänsä siten, että luokaton erityisopettaja antaa luokassa samanaikaisopetusta, tai ottaa oppilaan omaan pienryhmäänsä niissä aineissa, joissa hän tarvitsee henkilökohtaisempaa ohjausta.

Yleisessä tuessa opiskelevalle laki ei edellytä oppimissuunnitelman laadintaa. Sisukas-tukimallissa oppimissuunnitelma esitetään laadittavaksi myös yleisen tuen piirissä oleville sijoitetuille lapsille. Sijoitetulla lapsella esimerkiksi kielellisen alueen haasteet eivät välttämättä näy vielä alkuopetuksen aikana, mutta voivat tulla esille, kun oppiaines muuttuu käsitteellisemmäksi ylemmillä luokilla. Alkuopetuksessa kielellisen alueen vahvistamiseksi tehty työ auttaa opiskelun myöhemmissä vaiheissa.

Tehostetussa tuessa oppilaalle tulee tehdä oma oppimissuunnitelma, joka perustuu pedagogiseen arvioon. Oppimissuunnitelma laaditaan yhdessä lapsen huoltajan tai hänen laillisen edustajansa kanssa.

Erityisessä tuessa opiskelevalle oppilaalle on tehtävä kirjallinen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). Tämä suunnitelma pohjautuu pedagogiseen selvitykseen, ja edellyttää myös oppilaan ja hänen huoltajansa kuulemista.

Myös kotona on tärkeää tukea sijoitetun lapsen opiskelua. Tämä on tarpeen erityisesti silloin, kun opiskelun välinetaidoissa (lukemisen sujuvuus ja luetun ymmärtäminen, oikeinkirjoitus ja matematiikan perustaidot) on pulmia. Vanhemmat voivat harjaannuttaa näitä taitoja koulusta saatujen ohjeiden mukaisesti yhteistyössä luokanopettajan ja erityisopettajan kanssa.