Tutkimusten mukaan sijoitetuilla lapsilla on muita lapsia suurempi riski alisuoriutua koulussa. Sijoitetut lapset ovat elämässään kokeneet asioita, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti heidän kehitykseensä ja haitata koulussa keskittymistä. Tutkimukset osoittavat myös, että varhainen tuki koulussa suojaa sijoitettuja lapsia syrjäytymiseltä ja auttaa saavuttamaan koulutuksen ja ammatin. SISUKAS-työskentely tähtää juuri koulunkäynnin varhaiseen tukeen.

Kartoituksen tekevät psykologi ja erityisopettaja. Erityisopettaja tutkii koulutaitoja, eli lukemista, kirjoittamista ja matematiikkaa. Psykologi puolestaan tutkii lapsen yleisiä kognitiivisia kykyjä ja lapsen psyykkistä hyvinvointia. Kartoituksissa ollaan kiinnostuneita myös lapsen oppimisympäristöstä, ja siitä mitä lapsi ajattelee koulunkäynnistä ja siihen liittyvistä asioista. Lisäksi sijaisvanhemmat ja opettaja täyttävät kyselyjä lapsen koulunkäyntiin ja hyvinvointiin liittyen.

Lapsi tapaa sekä psykologia että erityisopettajaa 2-3 kertaa, ja tehdyistä tutkimuksista annetaan palaute perheelle. Tutkimusten tuloksia hyödynnetään lapsen oppimissuunnitelman laatimisessa.

On totta, että monilla sijoitetuilla lapsilla koulu sujuu täysin ilman pulmia. Lapsi voi kuitenkin hyötyä SISUKAS–työskentelystä myös silloin, kun näkyviä oppimisen pulmia ei ole.

Joidenkin lasten kohdalla taas oppimisvaikeudet tulevat esiin vasta oppiaineksen vaikeutuessa ylemmillä luokilla. Lapsen tilanteen, vahvuuksien ja vaikeuksien kartoittaminen onkin perusteltua tehdä mahdollisuuksien mukaan jo esi- ja alkuopetusikäisenä. Tällöin voidaan löytää mahdolliset piilevät pulmat ja tarttua niihin jo varhaisessa vaiheessa. Kartoitus auttaa myös huomaamaan, jos lapsi alisuoriutuu koulussa. Tällöin lasta autetaan saavuttamaan kykyjensä mukainen taso.

Kartoitusten jälkeen psykologi ja erityisopettaja yhdistävät tuloksensa ja antavat niistä palautteen lapsen verkostolle. Tulosten avulla nähdään, minkälaisia vahvuuksia lapsella on ja minkälaista tukea lapsi mahdollisesti koulunkäyntiinsä tarvitsisi. Vahvuuksien ja tuentarpeiden perusteella lapselle laaditaan oppimissuunnitelma.

Voitte yhdessä lapsen kanssa miettiä, kenelle haluatte kertoa SISUKKAASTA. Sekä psykologin että erityisopettajan kartoitukset on mahdollista tehdä koulussa tai kotona. Kun SISUKAS tulee tutustumaan lapsen luokkaan, saa lapsi itse päättää haluaako tervehtiä vai olla niin kuin ei tuntisikaan työntekijöitä.

Alkuhaastattelujen ja – kartoitusten jälkeen lapsen oppimissuunnitelmaa päivitetään koululla noin joka kolmas kuukausi kahden vuoden ajan, minkä jälkeen tehdään uusintakartoitus. Toisen kartoituksen jälkeen seurantaa jatketaan koululla puolivuosittain tai tarvittaessa useammin peruskoulun loppuun asti.