On totta, että kaikilla sijoitetuilla lapsilla ei automaattisesti ole oppimisessa ja koulunkäynnissä pulmia. On myös havaittu, että esimerkiksi kielellisissä taidoissa esiintyvät pulmat eivät tule aina esille alkuopetuksen aikana ja ne eivät näy myöskään erityisopettajan testeissä. Tästä syystä on tärkeää, että myös psykologin kartoitukset tehdään. Tarvittaessa voidaan käynnistää kielellisten taitojen tukeminen jo varhain ja näin ennaltaehkäistä vaikeuksia, joita voi tulla, kun oppiaines ylemmillä luokilla muuttuu kielellisesti  vaativammaksi. Kartoitus auttaa myös huomaamaan, jos lapsi alisuoriutuu koulussa. Tällöin lasta autetaan saavuttamaan kykyjensä mukainen taso.

Jokaiselle SISUKAS-toiminnassa mukana olevalle lapselle suositellaan tehtäväksi oma SISUKAS-oppimissuunnitelma. Tämä yhdessä tehtävä oppimissuunitelma voi olla monipuolisempi ja laajempi kuin koulun laatima tehostetun tai erityisen tuen oppimissuunnitelma. Se voi sisältää esimerkiksi kotiin ja vapaa-aikaan liittyviä toimia. Sinne kirjataan myös mahdolliset muut tarvittavat tukimuodot, kuten toiminta-, psyko- tai fysioterapia.  Verkostopalaverissa sovitaan, kuinka kattava laadittavasta suunnitelmasta tehdään. Koulussa kirjataan entiseen tapaan oppilaille laadittavat tehostetun ja erityisen tuen oppimissuunnitelmat. SISUKAS-verkostopalavereissa käsitellään sijoitetun lapsen oppimiseen liittyviä asioita laajasti, joten nämä palaverit kannattaa hyödyntää myös näiden koulun oppimissuunnitelmien päivitykseen. 

SISUKAS-verkostopalavereja pidetään 2-3 kuukauden välein tai sovitusti. Verkostopalaverissa käydään läpi oppimissuunnitelmaan kirjatut asiat. Alkuvaiheessa työskentelyä tiheät tapaamiset ovat suositeltavia, jotta voidaan tarkistaa, kuinka suunnitellut tukitoimet ovat käynnistyneet. Samalla mahdollistuu nopea reagointi ehkä uusiin esiin tulleisiin haasteisiin. Jos palaverissa todetaan, että tehty oppimissuunnitelma on toimiva ja palvelee lapsen oppimista, ei muutoksia ole syytä tehdä. Kun lapsen kohdalla asiat koulunkäynnissä sujuvat hyvin, voidaan tapaamisia harventaa. 

Tarkoituksena ei ole, että oppilaan työtaakkaa lisätään, tai sijaisvanhempia kuormitetaan suurella määrällä lisäharjoittelua. Kotona tehtävästä harjoittelusta sovitaan yksilöllisesti lapsen ja sijaisvanhempien kanssa. Jos läksyjen lisäksi lisäharjoituksia kotiin annetaan, niiden tulisi olla lapselle mieluisia, esimerkiksi pelinomaisia ja mahdollisesti perheen kanssa yhdessä tehtäviä. Jotkut lapset harjoittelevat mielellään kotona lukemisen sujuvuutta erilaisilla internetistä löytyvillä harjoitusohjelmilla. Näistä Ekapeli on suosituin. Samanlaisia ohjelmia löytyy oikeinkirjoitukseen, matematiikan eri osa-alueille ja eri oppiaineisiin. Myös pöytäpelit ja erilaiset kynätehtävät voivat tulla kysymykseen. Tällä sivustolla olevista linkeistä pääset tutustumaan SISUKAS-pilotissa käytettyihin ohjelmiin ja materiaaleihin.

Seuraavista lain kohdista nousee selkeä velvoite yhteistyöhön koulun, lapsen, huoltajan ja tarvittaessa sosiaalityöntekijän kesken. Lapsen asioista vastaava sosiaalityöntekijä on laissa mainittu laillinen edustaja, jonka kanssa yhteistyössä tehdään tehostetun tuen oppimissuunnitelma tai jota tulee kuulla ennen erityisen tuen päätöksen tekemistä, mikäli huoltaja ei voi tai kykene olemaan lapsen elämässä mukana.

Perusopetuslain 16 a §:ssä säädetään, että tehostetun tuen oppimissuunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan sekä tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa.”

Perusopetuslain 17 §:n mukaan ”ennen erityistä tukea koskevan päätöksen tekemistä opetuksen järjestäjän on kuultava oppilasta ja tämän huoltajaa tai laillista edustajaa siten kuin hallintolain (434/2003) 34 §:ssä säädetään. Lisäksi Perusopetuslain 17 a §:n mukaan ”erityistä tukea koskevan päätöksen toimeenpanemiseksi oppilaalle on laadittava henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma. Suunnitelma on laadittava, jollei siihen ole ilmeistä estettä, yhteistyössä oppilaan ja huoltajan tai tarvittaessa oppilaan muun laillisen edustajan kanssa.”

Koululla/opetuksen järjestäjällä on velvollisuus varata huoltajille tai sosiaalityöntekijälle tilaisuus tulla kuulluksi ennen lasta koskevaa erityisen tuen päätöstä. Koulunkäynnin alussa kuulemiseen ja muihin toimintatapoihin liittyvistä asioista on hyvä sopia koulun, sosiaalityöntekijän ja huoltajien kesken. On tärkeää kuulla huoltajilta itseltään, miten he haluavat olla mukana ja haluavatko he tulla kuulluksi, jos koulu tulee myöhemmin tekemään päätöksen heidän lastaan koskevassa asiassa. Sosiaalityöntekijällä on lastensuojelulaissa säädetty yhteistyövelvoite huoltajiin päin. Mikäli huoltajat eivät esimerkiksi pysty osallistumaan lapsen koulupalavereihin, sosiaalityöntekijä tai sijaisvanhemmat voivat toimia tiedon välittäjänä yhteisesti sovitulla tavalla. Näin vanhemmat saavat tarvittavat tiedot ja voivat osaltaan olla lapsen tukena koulunkäynnissä mahdollisuuksiensa mukaan.

Käytännössä sosiaalityöntekijän ei tarvitse olla läsnä kaikissa palavereissa. On kuitenkin tärkeää, että sosiaalityöntekijään ollaan ennen palavereja ja päätösten tekemistä puhelimitse yhteydessä koulusta ja hänen kanssaan keskustellaan tulevasta palaverista ja sen sisällöstä. Sosiaalityöntekijä voi itse arvioida osallistuuko hän palaveriin. Mikäli sosiaalityöntekijä ei ole palaverissa paikalla, tehdyt asiakirjat / päätökset toimitetaan sosiaalityöntekijälle jälkikäteen.

Perusopetuslain 41 §:n mukaan opetuksen järjestäjällä on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada maksutta oppilaan opetuksen järjestämiseksi välttämättömät tiedot sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaiselta, muulta sosiaalipalvelujen tai terveydenhuollon palvelujen tuottajalta sekä terveydenhuollon ammattihenkilöltä. Mitään tarkkaa lainkohtaa ei ole olemassa siitä, mitkä asiat ovat opetuksen kannalta välttämättömiä. Tieto huostaanotosta ja sijoituksesta on koululle välttämätön tieto. Käytännössä sosiaalityöntekijä joutuu  muissa asioissa tekemään päätöksen, mitkä hänellä olevista tiedoista ovat opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömiä.