MindMe -koulutus- ja kehittämisprosessit TAYS- ja KYS-alueilla käynnistyivät syksyllä 2019. Kehittäminen käynnistyi viidessä (Hankasalmi, Hämeenlinna, Jyväskylä, Lempäälä ja Ylöjärvi) kunnassa sitouttamalla johto, sidosryhmät ja monialaiset toimijat sijoitettujen/kouluakäymättömien lasten ja nuorten koulunkäyntiä tukevien rakenteiden ja käytänteiden kehittämiseen. Haasteiden moninaisuus edellyttää tiivistä monialaista yhteistyötä sosiaalitoimen, koulun sekä terveydenhuollon yhdyspinnoilla, osaamisen ja osallisuuden vahvistamista sekä SiSoTe-yhteistyössä kehitettyjä rakenteita. Yhteistyössä on mukana valtakunnallinen VIP-verkoston (vaativan erityisen tuen ohjaus- ja palveluverkosto) sekä Oppimis- ja ohjauskeskus Valteri.

”MindMe – koulu kuuluu kaikille ” -prosessiin on sisältynyt avoimia, maksuttomia alueseminaareja, sijoitettujen nuorten foorumeita, monialaisia työpajoja sekä omassa kunnassa toteutettava kehittämistehtävä ja siihen liittyvät konsultaatiot. Kunnan kehittäjätiimi saa maksutonta ohjausta ja konsultaatiota omaan kehittämishankkeensa eteenpäin viemiseen.Kehittämistehtävän tulee liittyä sijaishuollossa asuvien koulunkäyntiin tai koulukäymättömyyteen.

Kenelle? Koulutuksen kohderyhmänä ovat lastensuojelun, opetustoimen ja opiskeluhuollon toimijat, jotka työskentelevät peruskouluikäisten sijoitettujen sekä kouluakäymättömien lasten ja nuorten kysymysten äärellä.

Keskeisiä sisältöjä:

• monialainen verkostotyö vaativassa yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa
• sijoitettujen ja kouluakäymättömien nuorten foorumit
• sijoitetut lapset koulussa, selviytymisen tukeminen ja hyvät käytännöt, Sisukas-toiminta
• kouluakäymättömät nuoret, keinoja poissaoloihin puuttumiseen sekä niiden syiden kartoittamiseen
• lasten ja nuorten tunne- ja itsesäätelytaitojen tukeminen koulussa

Prosessi jatkuu vuonna 2020 viidessä kunnassa järjestettävillä 3 työpajalla (yhteensä 15 kpl) ja AVI:n järjestämillä Oppimisen tuen päivillä, joiden alaseminaarissa kunnat esittelevät kaksivuotisen kehittämistyönsä tuloksia.

MindMe -prosessissa kehittämistyön tuloksena Jyväskylän kaupunki palkkasi edelläkävijänä oman Sisukas-tiimin (erityisopettaja ja psykologi) akuuttiin tarpeeseen. Kaupunkiin on perustettu useita uusia yksityisiä lastensuojelulaitoksia ja ulkopaikkakunnilta laitoksiin sijoitetut lapset ja nuoret aloittivat opiskelun lähikouluissa hallitsemattomasti kesken lukuvuotta. Lähikouluilla oli vaikeuksia vastata lasten yksilöllisiin tarpeisiin. Jalkautuvan tiimin avulla ulkopaikkakunnilta Jyväskylään sijaishuoltoyksiköihin/laitoksiin sijoitettujen lasten ja nuorten tuen tarpeet kartoitetaan ja koulunkäynti järjestetään tuetusti. Tukitoimet tuodaan lähemmäksi lapsia ja palvelupolkuja kirkastetaan. Sisukas- mallia jatkokehitetään näin laitoshoitoon ja yläkouluun Pesäpuun tuella.

Lisätietoa MindMe – prosesseista Pesäpuun sivuilta sekä ottamalla yhteyttä Christine Välivaaraan (christine.valivaara@pesapuu.fi) tai Hanna-Leena Niemelään (hanna-leena.niemela@pesapuu.fi)

Järjestämme Älyä tunteet – koulutuksia lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin tueksi sekä tunne- ja itsesäätelytaitojen vahvistamiseen. Koulutuksemme löytyvät Pesäpuun tapahtumakalenterista.

Älyä tunteet – tuoteperheen materiaalit:

• Älyä tunteet – kannustavat ajatukset varhaiskasvatusikäisille (4-7v)
• Älyä tunteet – ajattelun apukäsi koululaisille (7-12v)
• Älyä tunteet – mielen hyvinvointi nuorille (13-18v)

Älyä tunteet -koulutukset perustuvat kokemukselliseen oppimiseen ja vuorovaikutukseen. Koulutusmenetelminä ovat lyhyet alustukset, lyhytelokuvat, käytännön harjoitukset välineellä sekä pienryhmä- ja parityöskentelyt.

Älyä tunteet on myös Facebookissa. Jaamme kanavalla menetelmään liittyen ajankohtaista tietoa ja vinkkejä.

Älyä tunteet – kannustavat ajatukset pienten lasten tunnetaitojen vahvistamiseen

Lapset ja päiväkodin työntekijät kohtaavat arjessaan pieniä ja suuria ristiriitatilanteita: Miten tervehdin? Mitä sanon ja kenelle? Uskallanko kokeilla uusia asioita? Miten toimin, kun minua suututtaa?

Älyä tunteet – kannustavat ajatukset -menetelmän perusajatuksena on, että lapsi oppii pienestä pitäen tärkeitä taitoja, kuten kannustamaan itseään sisäisen puheen avulla sekä suhtautumaan omiin ja toisten tunteisiin. Lapsi on harjoituksissa aktiivisesti mukana ja tuokioista tehdään hänelle hauskoja ja innostavia. Materiaalia voidaan käyttää työvälineenä varhaiskasvatuksessa, kun halutaan auttaa lapsia harjoittelemaan rakentavaa suhtautumista itseensä ja muihin. Menetelmää voidaan käyttää lapsiryhmän kanssa tai yksilöllisesti niiden lasten kanssa, jotka tarvitsevat enemmän harjoitusta näissä taidoissa.

Kun lapsi tulee tietoiseksi omista ajattelutavoistaan, hän oppii vaikuttamaan tunnetilaansa ja tekemään ajoittain parempia valintoja. Menetelmä auttaa aikuisia ja lapsia keskustelemaan ja harjoittelemaan viisaiden valintojen tekemistä silloin, kun tunteet ja automaattiset ajatukset aiheuttavat hankaluuksia. Tutustu seuraaviin animaatioihin:
Toivolan päiväkodin lapset
Ilo
Suru
Pelko
Viha
Ylpeys ja itsetunto 

Kuinka voi opetella toimimaan suurien tunteiden kanssa?

Norjassa kehitetty kognitiiviseen terapiaan perustuvan menetelmän pääkehittäjä on erikoispsykologi Solfrid Raknes. Tuoteperheeseen kuuluu materiaalit varhaiskasvatusikäisille, koululaisille sekä nuorille. Menetelmä on laajassa käytössä Norjassa ja ne soveltuvat monialaiseen käyttöön ja ohjattuun oma-aputyöskentelyyn.

Materiaali löytyy Pesäpuun verkkokaupasta.

Lisätietoja: Hanna-Leena Niemelä, hanna-leena.niemela@pesapuu.fi, puh. 041-4356345

Älyä tunteet – ajattelun apukäsi lapsen itsesäätelytaitojen vahvistamiseen

”Punaiset ja vihreät ajatukset joko rajoittavat tai rohkaisevat meitä kohtaamaan haastavia tilanteita.”

Älyä tunteet -materiaali on tarkoitettu keskusteluvälineeksi kaikille alakouluikäisille lapsille kouluun, kotiin, oppilashuoltoon sekä terveydenhuoltoon. Se auttaa lasta työstämään arjessa kohdattuja vaikeita ajatuksia ja vahvoja tunteita. Sen avulla tutkitaan tunteiden, ajatusten ja käyttäytymisen välistä yhteyttä sekä autetaan lasta löytämään toimivia ajattelu- ja toimintatapoja haastaviin tilanteisiin.

Älyä tunteet -materiaalissa lapsen kanssa käydään läpi perusasioita tunteista: niiden tarkoitusta, voimakkuuseroja ja tuntemista kehossa. Lisäksi mietitään, miten ajatuksemme vaikuttavat tunteisiimme, käyttäytymiseemme ja kehomme reaktioihin. Kirjassa esitellään punaisten ja vihreiden ajatusten eroa. Punaiset ajatukset rajoittavat meitä ja yrittävät saada meidät pelkäämään, olemaan vihaisia tai surullisia. Vihreät ajatukset taas rohkaisevat meitä kohtaamaan haastavia tilanteita ja tekevät meidät iloisiksi ja olomme turvalliseksi. Tutustu lyhytelokuviin:

Kuinka voi opetella toimimaan suurien tunteiden kanssa?
Pelko & Punaiset ja Vihreät ajatukset
Tykkää vai ei tykkää
Epäonnistua ja yrittää uudelleen

Norjassa kehitetty kognitiiviseen terapiaan perustuvan menetelmän pääkehittäjä on erikoispsykologi Solfrid Raknes. Tuoteperheeseen kuuluu materiaalit varhaiskasvatusikäisille, koululaisille sekä nuorille. Menetelmä on laajassa käytössä Norjassa ja ne soveltuvat monialaiseen käyttöön ja ohjattuun oma-aputyöskentelyyn.

Materiaali löytyy Pesäpuun verkkokaupasta.

Lisätietoja: Hanna-Leena Niemelä, hanna-leena.niemela@pesapuu.fi, puh. 041-4356345

Älyä tunteet – mielen hyvinvointi, apukäsi nuorten tunnetaitojen vahvistamiseen

Nuorten materiaalissa puretaan ja erotellaan haastaviin tilanteisiin liittyviä tunteita, ajatuksia sekä käyttäytymismalleja ikätasoisesti. Oppaan arkiset esimerkkitarinat, lyhytfilmit, Ajattelun apukäsi- lehtiö ja pikkuhahmot toimivat tässä apuvälineenä. Punaisia, pessimistisiä ajatuksia kyseenalaistetaan ja opetellaan vähitellen lisäämään kannustavia, vihreitä ajatuksia. Pakkauksen mukana seuraavat pikkuhahmot auttavat havainnollistamaan ajatuksia ja kannustavat vuoropuheluun. Nuoret voivat hyödyntää materiaalia alkuun autettuna myös itsenäisesti.

Kaikki kokevat toisinaan vaikeita tunteita ja joutuvat haastaviin tilanteisiin. Hyvien toimintatapojen löytäminen näihin tilanteisiin auttaa kokemaan enemmän iloa, onnistumisen kokemuksia sekä turvallisuuden ja hallinnan tunteita. Omien tunteiden sekä niiden voimakkuuden tunnistaminen on lähtökohta toimivalle tunnesäätelylle. Lapset ja nuoret, jotka pystyvät tunnistamaan ja nimeämään tunteitaan, oppivat myös pärjäämään haastavissa tilanteissa. Tutustu lyhytelokuviin:

Kuinka voi opetella toimimaan suurien tunteiden kanssa?
Pelko & Punaiset ja Vihreät ajatukset
Tykkää vai ei tykkää
Epäonnistua ja yrittää uudelleen

Norjassa kehitetty kognitiiviseen terapiaan perustuvan menetelmän pääkehittäjä on erikoispsykologi Solfrid Raknes. Tuoteperheeseen kuuluu materiaalit varhaiskasvatusikäisille, koululaisille sekä nuorille. Menetelmä on laajassa käytössä Norjassa ja ne soveltuvat monialaiseen käyttöön ja ohjattuun oma-aputyöskentelyyn.

Materiaali löytyy Pesäpuun verkkokaupasta.

Lisätietoja: Hanna-Leena Niemelä, hanna-leena.niemela@pesapuu.fi, puh. 041-4356345

Räätälöimme tilaajan tarpeista riippuen koulutusta, jossa tuodaan esille  sijoitettujen lasten kehitystä ja kokemusmaailmaa sekä esitellään lyhyesti SISUKAS-mallia.

Kysy lisää Christine Välivaaralta puh. 040 775 5700 tai christine.valivaara(at)pesapuu.fi.

Rakkaudesta lapseen – lasten kaltoinkohtelun ehkäisy ja selviytymisen tukeminen koulun ja lastensuojelun yhdyspinnoilla, seminaari Turussa 13.2.2019. Yhdessä Lupa auttaa -hankkeen kanssa järjestetty tilaisuus päätti samalla ”Kun lapsen sisälle sattuu, SISUKAS – prosessin” Varsinais-Suomessa.

Seminaarin esitykset:

• Jukka Mäkelä: Lapsen kaltoinkohtelu ja kannustava kasvatus
• Outi Abrahamsson: ”Hei mul ois yks juttu” – lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen koulussa
• Merja Koivisto: Kuuluuko koulu kaikille?
• Christine Välivaara ja Hanna-Leena Niemelä: Kiintymyskeskeinen kasvatus – sijoitettu lapsi koulussa
• Reija Laine: Vaativan erityisen tuen lapset koulupolulla – ALVA-malli

Mun sieluun sattuu – psyykkisesti oireilevat lapset koulussa -prosessi Satakunnassa 2017-2018

SISUKAS on alakouluikäisen sijoitetun lapsen tuen tarpeiden kartoittamiseen, yksilölliseen tukeen ja seurantaan tarkoitettu moniammatillista yhteistyötä korostava toimintatapa. Tampereen yliopiston Porin yksikön POSOK-hanke ja Pesäpuu ry järjestävät SISUKAS-malliin liittyvän Mun sieluun sattuu – koulutuskokonaisuuden.

Koulutuskokonaisuuden lähtölaukaus oli Moniammatillinen työkokous lastensuojelun ja koulun toimijoille 2017.  Yhteiskehittäminen jatkuu Satakunnan monialaisissa työkokouksissa, Sisukkaasti – koulutiellä  kolmelle eri kohderyhmälle suunnatuissa toiminnallisissa työpajoissa sekä päätösseminaarissa kevään 2018 aikana. Työpajat ovat osallistujille maksuttomia.

Satakunnan koulutusprosessin esittely

19.4.2018 klo 12-16 YHTEISKEHITTÄMISEN FOORUMI (Porin yliopistokeskus)                                päätösseminaarin ohjelma

• Monitoimijaisen yhteisen ymmärryksen rakentaminen
• Yhteiskehittäminen lastensuojelun, kodin ja koulun välillä
• Toimenpide-ehdotus sijoitetun lapsen koulunkäynnin tuesta Satakunnassa

SISUKKAASTI KOULUTIELLÄ – TYÖPAJAT

• 8.3.2018 klo 12 – 16 Opettajat ja oppilashuollon henkilöstö (Porin yliopistokeskus)

Työpajan teemoja ovat kiintymys- ja traumatietoinen työote sijoitettujen lasten opetuksessa, koulunkäynnin varhainen tukeminen, lastensuojelun rooli koulussa, sijoitetun lapsen tilanteen, vahvuuksien ja tuen tarpeiden kartoittaminen sekä lapsen yksilöllinen oppimissuunnitelma.

• 2.2.2018 klo 12-16 Perhehoitajat ja lastensuojelulaitoksen henkilöstö (Porin yliopistokeskus)

Työpajan teemoja ovat kiintymys- ja traumatietoinen työote sijoitettujen lasten kasvatuksessa, sijaishuoltopaikan rooli lapsen koulutiellä sekä kasvatuskumppanuus ja monitoimijainen yhteistyö.

• 1.2.2018 klo 12-16 Lastensuojelun sijaishuollon henkilöstö (Porin yliopistokeskus)

Työpajassa käsitellään kiintymys- ja traumatietoista työotetta sijoitettujen lasten kohtaamisissa, sosiaalityöntekijän roolia sijoitetun lapsen koulunkäynnissä sekä sosiaalityöntekijän roolin vahvistamista lapsen puolesta puhujana.

MONIAMMATILLINEN TYÖKOKOUS LASTENSUOJELUN JA KOULUN TOIMIJOILLE 23.11.2017 klo 12-16 Porissa. Mun sieluun sattuu – Psyykkisesti oireilevat lapset koulussa.  tarkempi ohjelma

Lasten traumat ja kiintymyssuhteen häiriöt edellyttävät aikuisilta kykyä purkaa lapsen luottamuksen lukkoja oppimisen mahdollistumiseksi. Mistä traumatisoituneen lapsen haastavassa käyttäytymisessä on kyse? Miten rakentaa lasta kannatteleva monitoimijainen verkostoyhteistyö? Miten ehkäistä aikuisten sijaistraumatisoitumista?

Työkokouksessa esitetään hyvänä käytäntönä palkittu, monitoimijainen SISUKAS-toimintamalli sijoitetun lapsen koulunkäynni tueksi alakouluun.

Mikkelissä ja Kuopiossa 2016-2017 toteutettavassa koulutusprosessissa on esillä sijoitettujen lasten koulunkäynnin, käyttäytymisen ja hyvinvoinnin haasteet sekä sektorirajat ylittävän yhteistyön mahdollisuudet.

Kohderyhmä: Opetustoimen ja oppilashuollon henkilöstö, lastensuojelun sijaishuollon toimijat, sosiaalityöntekijät ja sijaisvanhemmat sekä muut kiinnostuneet.

Prosessi toteutetaan yhdessä Valterin kanssa STEAn ja Opetushallituksen tukemana.

Sisältö:

• Avoin aloitusseminaari (Mikkeli 22.11 ja Kuopio 23.11.2016) OHJELMA
• SISUKAS – CAFE, iltapäivätyöpajat x 4 (kevät + syksy 2017) OHJELMA
• Sijoitettu lapsi koulussa -verkkokurssi perheaikaa.fi-sivustolla
• Konsultaatiot omaan asiakastapaukseen x 4 OHJELMA
• Loppuseminaari Mikkelissä osana Itä-Suomen oppimisen tuen päiviä 9.-10.11.2017

Ilmoittautuminen tilaisuuksiin

Sijoitettu lapsi koulussa -verkkokurssin luennot Perheaikaa.fi-sivustolla:

• Verkkokurssi kokonaisuutena
• Yksittäiset luennot:
  • • Lassi Pruuki: ”Miten puhun ja kuuntelen? Dialogisuus monialaisessa yhteistyössä”
    • Nina Pyykkönen: Miten ymmärtää oireilevaa lasta? Mentalisaatio ja reflektiivinen kyky vuorovaikutuksen avaimina”
    • Christine Välivaara: ”Kuinka tukea sijoitettua lasta koulunkäynnissä? -monitoimijainen Sisukas-malli”
    • Elisa Oraluoma:”Älyä tunteet – ajattelun apukäsi lasten kanssa työskentelyyn”
    • Jaana Pynnönen: ”Koulu, lastensuojelu, sijaisvanhemmat, lapsen syntymävanhemmat – kuka päättää ja ketä kuullaan?”

Aloitusseminaarien esitykset 22.11.16 Mikkeli ja 23.11.16 Kuopio:

• • • Koulutusprosessin esittely
    • Sanni Penttilä: Mitä löytyy piikkikuoren alta? – psyykkisesti oireileva lapsi koulussa
    • Tuija Anttila-Raitanen: Älä leimaa! – kokemuksia lastensuojelusta ja koulusta
    • Päivi Sinko (Mikkeli): Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa
    • Jaana Pynnönen (Kuopio): Kenelle tää oikein kuuluu? Lapsi monialaisessa lakiviidakossa
    • Pasi Remes: Tue mua! Kaaoksesta itsesäätelyyn – oppilaan ja opettajan silmin
    • Christine Välivaara & Elisa Oraluoma: Sisukas pärjää aina? – sijoitetun lapsen koulunkäynnin tukimalli
    • Tiina Pilbacka-Rönkä: Mä en sinne enää mee! – koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut (prezi) ja kouluun kiinnittyminen (pdf)

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintaviraston järjestämässä koulutuspäivissä (Tampere, Seinäjoki, Jyväskylä, Vaasa (ruotsiksi)) käsiteltiin lastensuojelulain nojalla sijoitettujen lasten perusopetuksen järjestämistä ja siihen liittyvää lainsäädäntöä. Tilaisuuksissa esiteltiin myös hyviä käytäntöjä (mm. SISUKAS-malli) ja nuorten kokemuksia sijoitettujen lasten perusopetuksen järjestämisestä. 

Koulutuksen materiaalia

Suomeksi:

• • • Lakimies Thomas Sundell: Sijoitettujen lasten perusopetuksen järjestäminen
    • Lakimies Kreeta Pölönen: Yhteistyö sijoitetun lapsen koulunkäynnin järjestämisessä
    • projektipäällikkö Christine Välivaara: SISUKAS – monialainen tukimalli sijoitetun lapsen koulunkäyntiin

Ruotsiksi:

• • • Jurist Thomas Sundell: Ordnande av grundläggande utbildning för placerade barn
    • projektipäällikkö Christine Välivaara: SISUKAS – en sektorsövergripande modell för att stödja placerade barns skolgang

Seminaarin esitykset:

• • • • • Tanja Äärelä: ”Pitäisi olla semmosta lämpöö”. Välittävän opettajan 10 teesiä
        • SISUKAS-tiimi: Unelmille siivet – lastensuojelu ja koulu sisukkaasti lapsen puolella
        • Dana Björkström-Jung: Paluu tulevaisuuteen – koulupoissaoloihin puuttuminen
        • Johanna Juvonen: Kun lyhytkin matka on liian pitkä – etäopetusmalleja erityistilanteissa

Valtakunnallinen seminaarikiertue yhteistyössä SISUKAS -hankkeen, VALTERI -verkoston, VETURI- hankkeen ja Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian kanssa toteutettiin vuosina 2014-15 viidellä alueella: Jyväskylä, Mikkeli, Oulu, Helsinki ja Kauhajoki. Koulutusprosessiin liittyi myös 10 työpajaa ja 10 opettajien työnohjausryhmää kouluilla eri puolilla Suomea

Kysy lisää Christine Välivaaralta puh. 040 775 5700 tai christine.valivaara(at)pesapuu.fi.

SISUKAS-hankkeen aloitusseminaari Jyväskylässä 18.9.2012. Ohjelma

Seminaarin esitykset:

• • • • • Aki Tornberg: Sisukas pärjää aina – sijoitettu lapsi koulussa
        • Bo Vinnerljung: School performance of foster children
        • Tuija Aro: Oppimisen ongelmien moninaisuus
        • Christine Välivaara: SISUKAS (2012-16) -projekti
        • Johanna Juvonen: Sijoitettujen lasten tukeminen oppimisessa ja koulunkäynnissä. Unelmia onnistumisista